We want We want We want

Mitä me tahdomme? Tasa-arvoa. Vai tahdommeko? Tuntuu siltä, että kaikki eivät tahdo. Erityisen pahalta tuntuu se, etteivät kaikki kansaa edustavat halua suoda kansalaisille tasa-arvoista oikeutta solmia avioliittoa. En pysty hyväksymään sitä, että toiset ihmiset määrittelevät toisten asemaa ja arvoa. Eikä sellaista pidäkään hyväksyä. Jokaisella on oikeus toteuttaa itseään ja suuntautumistaan missä tahansa asiassa kunhan ei satuta itseään tai muita. Homojen avioliitto-oikeus, satuttaako se muita?

Ei.

Vuoteen 1971 asti "homoseksuaaliset teot" olivat rangaistavia  Suomessa ja vuonna 1981 homous lakkasi olemasta virallisesti listattu sairaus. Nämä muutokset herättivät aikanaan varmasti suurta vastarintaa ja niiden eteen piti taistella. Miksi ihmiset riistävät toisiltaan vapautta? Mikä siinä on, kun ei ymmärretä, että olemme kaikki ihmisiä, jotka seisovat samalla viivalla seksuaalisista suuntautumisista riippumatta? Miksi seksuaalinen suuntautuminen ylipäätään määrittää ihmistä niin paljon, että sen mukaan meitä on eriarvoistettu? Olemme menossa eteenpäin, vieläpä oikeaan suuntaan, kun avioliittolain muutosehdotus meni läpi eduskunnassa, mutta vielä taistelua on jatkettava. Vaikka asia herättää nyt paljon tunteita, voi vuosien päästä olla toisin. Ja varmasti onkin. Toivon, että lapsenlapsemme ovat vieraantuneet seksuaalisten suuntausten eriarvoisuuden ajatuksesta ja pitävät sitä järjettömänä. Yhtä hulluna kuin sukupolveni pitää ajatusta homoudesta sairautena.

Jotkut ovat miettineet närkästyneinä, miksi homot on nostettu jalustalle ja heitä hyysätään. Minä kysyn, miten homojen asemaa voidaan parantaa, jos keskustelua ei käydä avoimesti yhteiskunnassa? Eivät homot ole vaatineet huomiota käännyttäkseen muita homoiksi, kuten jotkut tuntuvat ajattelevan. Epätasa-arvo ei ole ohitettava ongelma, jonka voi niellä purematta. Sitä ei pidä niellä ollenkaan.

Joidenkin mielestä riittää, että homot voivat rekisteröidä parisuhteensa, kuten autonsa. Miltä Sinusta tuntuu ajatella, että homoseksuaali ystäväsi on eriarvoinen kanssasi? Että hänen rakkautensa on mitättömämpää kuin sinun? Miltä tuntuu sanoa omalle lapselleen, ettei hän voi mennä naimisiin, koska hänen rakkautensa ei ole hyväksyttävää? Ihmisenä hän on kuitenkin ihana. Rakkaus on osa ihmistä. Jos ei hyväksy ihmisen rakkauden suuntautumista, ei hyväksy ihmistäkään. Kuinka voi katsoa silmiin toista, jos vastustaa hänen tapaansa rakastaa.

Harmillisesti monet ovat sekoittaneet avioliittolain muutoksen koskevan myös kirkkoa ja vedonneet Raamattuun, jossa rakkaus nähdään kuuluvan ainoastaan miehen ja naisen välille. Tämä lakiehdotushan koskee nimenomaan lakia eikä sillä ole kirkon kanssa mitään tekemistä. Mutta toivon, että kirkot seuraisivat arkkipiispa Kari Mäkisen esimerkkiä ja olisivat avoimempia Raamatun tulkinnalle. Miksi asioita pitää tulkita niin, että aina joitain sattuu ja he jäävät ulkopuolelle?

Olen toiveikas sen suhteen, että Suomeen saadaan tasa-arvo eri seksuaaliryhmien välille. Toivon, että jokainen veisi asian lähelle itseään ja miettisi sitä. Tahdothan Sinäkin olla suvaitsevainen ja ymmärtää, että kyse on ihmisistä, jotka tahtovat sinetöidä rakkautensa avioliitolla. Siihen pitää kaikilla olla oikeus! Keneltäkään ei olla riistämässä mitään, vaan tasa-arvoinen oikeus annetaan heillekin, joilla se olisi myös pitänyt olla alusta alkaen.