Huhtikuu on jo kirinyt yli puolen välin ja vappukin häämöttää ihan nurkan takana. Odotan vappua uteliaana, olisipa se jo tällä viikolla! Mutta toisaalta on ihanaa fiilistellä siinä ajatuksessa, että pian tapahtuu jotain kivaa. Ja oikeastaan minulla on jo tällä viikolla ihanaa tiedossa, kun menen ystäväni ja hänen poikaystävänsä tupareihin. Odotan, että saan tavata uusia ihmisiä ja tehdä pienen irtioton arjen hulinasta. Vaikka toisaalta, enää arki ei näyttäydy minulle samanlaisena kuin joskus aiemmin, sillä nykyään päiväni ovat todella erilaisia ja harvoin joudun tekemään asioita, joita en millään jaksaisi. Toki työt ja opiskelu, myös treenaaminen tuntuu välillä liian väsyttävältä, mutta yleensä silloin yritän höllätä otetta ja pitää vaikka pienen meditointi-hetken kotona. Se on oikeasti aika hieno ja rentouttava fiilis, kun istuu hetken silmät kiinni ja antaa itselleen luvan hengähtää. Antaa ensin itsensä tuntea ahdistava ja surkea fiilis ja pikkuhiljaa viedä niitä ajatuksia kauemmas ja antaa tilaa seesteisyydelle.
Tällä hetkellä eniten ahdistusta tuottaa humanistien pakollinen ruotsinkurssi, joka on minulla ihan loppusuoralla. Suullinen koe on ylihuomenna, kirjallinen reilun viikon päästä. Pelottaa ihan perkeleesti. Suullinen on kuulemma aika rento, siitä monet suoriutuvat kunnialla jo ekalla kerralla. On helpottavaa kuulla tuollaista, mutta toisaalta, se asettaa paineita: mitä jos en pääsekään siitä läpi, vaikka muiden mielestä se on helppo osuus tentistä? Kirjallista koetta useammat yrittävät pari, kolme kertaa. En yhtään tiedä, miten selviydyn. Sanajärjestys on kompastuskiveni. Vielä on aikaa treenata ja panikoida. Jälkimmäinen ainakin onnistuu.
Mitäs mitäs muuta. Kesän kuviot ovat vielä aika auki muutaman asian suhteen, mutta olen ihan tyytyväinen asioiden tämänhetkiseen tilaan. Olen onnellinen siitä, että saan viettää tulevan kesän Turussa. Opiskella aion, vielä en tiedä, mitä ja kuinka paljon. Tällä hetkellä en uhraa niihin ajatuksiani, sillä vielä viikon ainakin aion keskittyä tällä hetkellä käsillä oleviin juttuihin. Tällä viikolla ohjelmassa olisi opiskelun lisäksi ainejärjestömme 21-vuotisbileet, sivuaineiltamat (opiskelijat kertovat toisilleen sivuaineista, joita ovat opiskelleet, jotta kiinnostuneet saavat vähän käsitystä, minkälaisia opintoja yliopistossa voi suorittaa. Itse puhun iltamassa luovan kirjoittamisen opinnoista) ja ne tuparit. Lupasin myös itselleni viime viikon jälkeen, että tämä viikko on treenien kannalta kurinalaisempi. Viime viikolla taisin treenata kaksi kertaa. Muut asiat menivät edelle. Nyt on kehokin taas vastaanottavaisempi, kun sai levätä, samoin mieli.
Vaikka välillä tuntuu, että ei millään jaksa kaiken kiireen keskellä, niin silti olen kiitollinen elämästäni. Olen iloinen asioista, joita saan tehdä, onnellinen ihmisistä, joiden ympäröimänä saan olla ja kiitollinen aamuista, jolloin voin aidosti hymyillä. Elämässä on kaikki aika hyvin nyt. Ainakin juuri tänä iltana. Yritän pitää positiivisen vireen jatkossakin.
Ihanaa viikkoa kaikille!
- N.P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti