Kuin kädet kylmenneet,
ovat ajatukset lämmenneet
pahoinpitelylle.
Revin, rikon, riuhdon.
Raadan tuhoutumisesi eteen,
painan pääsi likaiseen veteen.
Huku kädet kaulasi ympärillä,
nuku, on kuolema jo lähellä.
Kauniisti sulje silmäsi.
Näinkö päättyy elämäsi.
Jätä minulle vähän selitettävää,
sanon:
ei elinvoimasi ollut riittävää.
Muut nyökyttelevät,
anteeksi pyytävät
minulta,
etten saanut parempaa kohtelua elämältä,
vaikka salassa tapoin sinut elävältä.
-Nora Palonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti