torstai 30. huhtikuuta 2015

Outo vappu

Kirjoitan tätä yöllä, kello on kohta kaksi. Tulin kahdentoista aikaan kotiin vapun vietosta. Tämä vappu meni ihan eri tavalla kuin alunperin suunnittelin, mutta kuten aiemmin jo mainitsin, siihen, että tämä vappu ylittäisi edellisvuosien vaput, ei paljon vaadita. Tää vappu oli outo. Ensin olin ihan täpinöissäni ja suunnittelin olevani mukana kaikissa tapahtumissa. Mutta pre-vapun sateinen sää huuhtoi pois osan juhlafiiliksestäni. Pre-vappu oli kuitenkin mukava ja lämmin tapahtuma. Mietin kuumeisesti 30.4 aamulla, että menenkö illalla mihinkään, koska en mennyt ainejärjestötalollemme Mimesikseen kahdeksi, kun tarjottiin boolia, enkä mennyt myöskään lakitukseen. Sovin kuitenkin ystäväni Siirin kanssa, että näemme kauppatorilla ja menemme yhdessä Mimskuun, joten seitsemän aikaan olin Turussa.

Kesti hetken ennen kuin tavoitimme muita muusalaisia, ja sitten kun olimme heidät kohdanneet, ilta alkoi Mimskussa. Oli kiva jutella tyyppien kanssa, ja tavata heitä, joita ei juuri muuten näe. Ainejärjestömme Oheinen-lehti julkaistiin myös juhlissa, ja se oli kivaa, koska olen kirjoittanut sinne taas runoja, ja siellä esitellään myös Muusan hallitus, ja se on muutenkin täynnä mielenkiintoisia juttuja. Pitää oikein ajan kanssa lukea koko lehti. Vähän juhlissa sitä selailin, mutta muuten keskityin juttelemiseen ja olemiseen.

Kävin saattamassa ystäväni bussipysäkille hänen lähtiessään juhlista, ja sitten mentiin vielä toisen ystävän kanssa takaisin bileisiin. Mutta tunnelmaan oli jotenkin vaikea päästä enää mukaan, joten päätimme lähteä hiljalleen myös. Kävelimme Merin kanssa jokirantaa pitkin ja saatoin häntä kotiin hetken matkaa. Kadut olivat ihan täynnä ihmisiä, musiikkia, vapputunnelmaa ja suurta sotkua. Miltäköhän kaikki näyttää aamulla?

Naantalin bussi oli ihan tungokseen asti täynnä. Ihmeen kaupalla onnistuin saamaan istumapaikan, joten pystyin keskittymään viestittelyyn ystävieni kanssa. Se oli oikeastaan paras osa koko vappua!! Rakkaat typerykseni saavat minut aina nauramaan <3 Silloin ei haitannut naurahtaa ääneen typerästi bussissa, kun kaikki olivat niin humalassa. Minä humalluin tyhmistä vitseistä :D

Vietin vapun tuttuun tapaani selvänä, alkoholi ei edelleenkään houkuta. On aika erikoinen fiilis kulkea täysin kirkkaalla mielellä sumentuneiden katseiden keskellä. Onneksi mua ei kertaakaan ärsyttänyt kukaan humalainen. On tietyntyyppisiä humalakäyttäytyjiä, jotka saavat hermoni kiristymään. Heistä mainittakoot jankkaajat ja lapselliset virnuilijat. Yleensä asennoidun niin, että otan humalaisten käyttäytymisen ilmaisena viihteenä. Sitä se usein onkin. Joskus tunnen itseni yhtäkkiä todella ulkopuoliseksi, kun muut ovat ihan päissään, emme elä samaa hetkeä. Siltä musta silloin tuntuu. Mutta välillä taas omatkin estoni katoavat, kun muutkin ovat "rohkeita". Olen iloinen siitä, etten vappunakaan kuullut mitään kuittailua siitä, etten juo alkomahoolia. Sen sijaan eräs ihana ihminen sanoi, että on hienoa, etten juo, koska en tahdo. Se lämmitti mieltä. Pienet sanat saavat olon tuntemaan hyväksytyksi.

Kun tulin kotiin, söin kaikki viikonloppua varten ostamani herkut. Ajattelin hetken, että elämä on paskaa, kun sitä oikein maistaa, mutta sitten ajattelin vain, että onneksi kaupat ovat tänään (1.5) kiinni. Ei enempää suklaata kiitos. Mulla on viihdykkeenä mediatutkimuksen essee viikonloppuna, sen valmiiksi saamisen mielihyvä riittäköön.

Onko vappu nyt sitten vähän niin kuin ohi? Tänään sitä vielä juhlitaan, mutta ehkä vapusta ei tule mulle koskaan mitään vuosisadan juhlaa. Tämä vappu sai mut vaan ajattelemaan, kuinka tärkeitä ystävät ovat. Pidän heidän kanssaan piknikkejä ja brunsseja aina, kun tahdomme, ei siihen mitään vappua tarvita! Kulahtaneen vapunkin korvaa heidän kanssaan jaetut naurut maailman tyhmimmistä asioista. Olen iloinen, että menin illalla tapaamaan ihmisiä ja yritin päästä mukaan juhlahumuun. Mulle on kuitenkin juhlaa se, että saan kirjoittaa nyt yöllä blogia rauhassa ja kuunnella James Bluntia. Toivottavasti juhlijat ovat pitäneet huolta itsestään ja toisistaan, ja nauttineet vapusta! Ja toivottavasti darra helpottaa pian ;)

<3:lla Nora

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti