Olen koko ajan ollut täällä

Olen koko ajan ollut täällä,
mutta olet katsonut minuun vain kerran.
Silloinkin käänsit katseesi nopeasti pois.
Ihan kuin olisin polttanut sinua,
vaikka pelkään,
että vain minun sisälläni paloi.

Olet istunut täällä
ja nauranut niin,
että jokainen äännähdyksesi
on tulvinut sisälleni
ja saanut minut pelkäämään,
että hukun pelkoon siitä,
ettet koskaan naura kanssani.
Ettet koskaan istu missään kanssani.
Meillä olisi koko elämä,
mutta nyt kun koko illan olet
pysytellyt kaukana minusta,
uskon, ettei minulla enää ole sitä.

Yritän vielä tulla lähemmäs,
mutta sinä lähdetkin.
Yhtäkkiä kaikki lähtevät,
koska sinä olet minulle kaikki.
Miksi niin, vaikka sinulle en merkitse mitään?
Miten nauroit muiden kanssa,
mutta nyt kenkiä eteisessä sitoessasi
olet hyvin vakava, kun katseemme kohtaavat.
Minun tulee kylmä,
eikä se johdu auki olevasta ovesta.

-Nora Palonen